Neuronista, synapsista, n\u00e4iden viestinn\u00e4st\u00e4 ja hermoverkostosta tarkemmin t\u00e4ss\u00e4 diasarjassa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Motorinen aivokuori \u2013 liikkeen k\u00e4ynnist\u00e4j\u00e4 ja s\u00e4\u00e4telij\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Motorinen aivokuori on tahdonalaisten liikkeiden l\u00e4ht\u00f6piste, mutta se ei toimi yksin \u2013 se on osa laajempaa verkostoa, joka valitsee, suunnittelee ja hienos\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 liikett\u00e4 jatkuvasti. Motorinen k\u00e4sky syntyy yhteisty\u00f6ss\u00e4 premotorisen alueen, supplementaarisen motorisen alueen ja primaarisen motorisen korteksin kanssa. Premotorinen alue huolehtii liikkeen valmistelusta ja sensorisesta ohjauksesta, kun taas supplementaarinen alue suunnittelee liikesarjoja ja ajoitusta. N\u00e4ist\u00e4 jo mainitsinkin edellisess\u00e4 kirjoituksessani<\/a>. <\/p>\n\n\n\n Motorisen aivokuoren pinnalla on siis tarkka somatotopinen kartta, eli ns. motorinen homunculus<\/strong>, jossa jokaiselle kehon osalle on oma edustusalueensa. T\u00e4m\u00e4 kartta ei kuvaa kehon kokoa, vaan hermostollisen kontrollin tarkkuutta:<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 tarkempi liike on, sit\u00e4 enemm\u00e4n aivokuoren \u201ckaistaa\u201d se vaatii.<\/p>\n\n\n\n Liikkeen suunnittelu ei tapahdu yhdess\u00e4 pisteess\u00e4, vaan otorinen k\u00e4sky syntyy usean alueen yhteisty\u00f6n\u00e4 kuten on aiemmin jo todettu. T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kertauksena:<\/p>\n\n\n\n 2. Supplementaarinen motorinen alue (SMA)<\/strong><\/p>\n\n\n\n 3. Primaarinen motorinen aivokuori (M1)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Liike ei ole \u201cyksi k\u00e4sky\u201d, vaan koordinoitu aktivaatio useiden alueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Miten liike oikeasti syntyy?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s liikkeest\u00e4 syntyy:<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on suorin \u201caivot \u2192 lihas\u201d -yhteys. <\/p>\n\n\n\n Voiman ja tarkkuuden s\u00e4\u00e4tely<\/em><\/p>\n\n\n\n Motorinen aivokuori ei ainoastaan k\u00e4ynnist\u00e4 liikett\u00e4, vaan my\u00f6s:<\/p>\n\n\n\n Siksi sama liike voi olla kevyt tai voimakas, hidas tai r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Plastisuus \u2013 miksi harjoittelu toimii<\/strong><\/p>\n\n\n\n Motorinen aivokuori on eritt\u00e4in muovautuva, koska toistot vahvistavat synaptisia yhteyksi\u00e4, k\u00e4ytetyt liikkeet \u201claajenevat\u201d aivokuorella ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t alueet pienenev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4kin hyvin taitojen oppimisen, tekniikan kehittymisennsek\u00e4 sen, miksi harjoittelu muuttaa hermostoa<\/strong>, ei vain lihaksia. <\/p>\n\n\n\n Motorinen aivokuori ei siis vain k\u00e4ynnist\u00e4 liikett\u00e4, vaan se koodaa sen tarkkuuden, voiman ja ajoituksen hermostolliseksi signaaliksi. Kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s liikkeest\u00e4 syntyy, t\u00e4m\u00e4 tieto muutetaan hermoimpulsseiksi, jotka kulkevat kohti syvempi\u00e4 aivorakenteita.<\/p>\n\n\n\n Tyvitumakkeet \u2013 liikkeen valinta, vahvistaminen ja automaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tyvitumakkeet eiv\u00e4t ainoastaan \u201csalli tai est\u00e4\u201d liikkeit\u00e4, vaan ne toimivat jatkuvana s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, joka valitsee tarkoituksenmukaisimman liikevaihtoehdon ja vaimentaa kilpailevat ohjelmat.<\/p>\n\n\n\n Niiden toiminta perustuu kahteen p\u00e4\u00e4reittiin:<\/p>\n\n\n\n Suora rata:<\/strong> vahvistaa valittua liikett\u00e4 (disinhibitio talamuksen kautta) Oleellista ei ole vain \u201cp\u00e4\u00e4lle\/pois\u201d, vaan liike syntyy, kun haluttu motorinen ohjelma saa suhteellisen yliotteen muihin n\u00e4hden. <\/p>\n\n\n\n Dopamiinin rooli<\/em><\/p>\n\n\n\n Substantia nigra tuottaa dopamiinia<\/strong>, joka vahvistaa suoraa rataa (D1-reseptorit) ja heikent\u00e4\u00e4 ep\u00e4suoraa rataa (D2-reseptorit). Lopputuloksena liikkeen aloitus helpottuu. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, miksi dopamiinij\u00e4rjestelm\u00e4n h\u00e4iri\u00f6t n\u00e4kyv\u00e4t selv\u00e4sti liikkeess\u00e4 (esim. Parkinsonin tauti).<\/p>\n\n\n\n Harjoittelun n\u00e4k\u00f6kulma<\/em><\/p>\n\n\n\n Toistojen my\u00f6t\u00e4 tyvitumakkeet osallistuvat liikkeiden:<\/p>\n\n\n\n Siksi hyvin opittu liike \u201ctuntuu helpolta\u201d \u2013 aivokuoren kuormitus v\u00e4henee ja kontrolli siirtyy enemm\u00e4n tyvitumakkeille.<\/p>\n\n\n\n Pikkuaivot \u2013 virheen tunnistus ja liikkeen hienos\u00e4\u00e4t\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pikkuaivot eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u201ckorjaa virheit\u00e4\u201d, vaan ne toimivat jatkuvana j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, joka ennustaa ja optimoi liikett\u00e4 jo ennen kuin virhe ehtii tapahtua.<\/p>\n\n\n\n Kaksi keskeist\u00e4 toimintaperiaatetta<\/p>\n\n\n\n Pikkuaivot vertaavat suunniteltua liikett\u00e4 (motoriselta aivokuorelta), toteutunutta liikett\u00e4 (proprioseptiosta) ja havaitsevat mahdollisen virheen sek\u00e4 korjaavat sen nopeasti. <\/p>\n\n\n\n Oppimisen my\u00f6t\u00e4 pikkuaivot alkavat ennustamaan liikkeen seurauksia ja hienos\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n liikett\u00e4 jo ennen suoritusta. T\u00e4m\u00e4 on keskeist\u00e4 nopeissa ja tarkkuutta vaativissa liikkeiss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Hermostollinen mekanismi<\/em> <\/p>\n\n\n\n Pikkuaivojen oppiminen perustuu erityisesti Purkinjen solujen toimintaan ja synaptiseen muovautuvuuteen (long-term depression, LTD). <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 oppiminen mahdollistaakin virheiden tallentamisen ja liikkeen asteittaisen tarkentumisen. <\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkitys<\/em><\/p>\n\n\n\n Pikkuaivot ovat keskeisi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Ilman pikkuaivoja liike ei ole \u201cep\u00e4tarkka\u201d, vaan se on ep\u00e4vakaa, katkonainen ja huonosti ajoitettu. <\/p>\n\n\n\n Selk\u00e4ydin ja motoneuronit \u2013 liikkeen viimeinen s\u00e4\u00e4t\u00f6piste<\/strong><\/p>\n\n\n\n Selk\u00e4ydin ei ole pelkk\u00e4 \u201cjohtorata\u201d, vaan aktiivinen integraatiokeskus, jossa aivoista tulevat k\u00e4skyt yhdistyv\u00e4t sensoriseen palautteeseen ennen lihasten aktivointia. Motoriset komennot kulkevat aivokuorelta kortikospinaalista rataa pitkin kuin moottoritiet\u00e4 selk\u00e4ytimeen, jossa ne vaikuttavat motoneuroneihin.<\/p>\n\n\n\n Kaksi keskeist\u00e4 motoneuronityyppi\u00e4 ovat 1. Alfamotoneuronit, joytka hermottavat lihass\u00e4ikeit\u00e4 ja aktivoivat motorisia yksik\u00f6it\u00e4 \u2192 lihassupistus sek\u00e4 2. Gammamotoneuronit, jotka s\u00e4\u00e4telev\u00e4t lihassukkuloiden herkkyytt\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t lihaksen valmiustilaa. <\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden yhteistoiminta mahdollistaa sen, ett\u00e4 lihas pystyy tuottamaan voimaa, mutta samalla reagoimaan herk\u00e4sti muutoksiin. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan usein alfa\u2013gamma-koaktivaatioksi.<\/p>\n\n\n\n Selk\u00e4ydin ei vain v\u00e4lit\u00e4, vaan se my\u00f6s muokkaa informaatiota<\/em><\/p>\n\n\n\n Selk\u00e4ytimess\u00e4 tapahtuu jatkuvaa s\u00e4\u00e4tely\u00e4:<\/p>\n\n\n\n \u2192 yhdistyv\u00e4t ennen lopullista lihasaktivaatiota<\/p>\n\n\n\n Lopputulos ei ole suora kopio aivokuoren k\u00e4skyst\u00e4, vaan tilanteeseen mukautettu vaste.<\/p>\n\n\n\n Refleksit ja automaattinen liike<\/em><\/p>\n\n\n\n Selk\u00e4ytimen omat hermoverkot mahdollistavat nopeita ja automaattisia vasteita. Refleksikaaret <\/strong>(esim. venytysrefleksi) toimivat ilman tietoista k\u00e4sittely\u00e4, suojaavat ja vakauttavat liikett\u00e4, kun taas keskusgeneraattorit<\/strong> (CPG, Central Pattern Generators) tuottavat rytmisi\u00e4 liikkeit\u00e4, kuten k\u00e4vely\u00e4, ja toimivat osittain itsen\u00e4isesti, mutta ovat aivojen s\u00e4\u00e4delt\u00e4viss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4kin sen, miksi k\u00e4vely voi jatkua \u201cautopilotilla\u201d, mutta mukautuu heti ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Synapsit, eksitaatio ja inhibitio \u2013 hermoston s\u00e4\u00e4telyn ydin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hermosolujen v\u00e4linen viestint\u00e4 tapahtuu synapseissa, joissa signaali voi joko vahvistua tai vaimentua.<\/p>\n\n\n\n Eksitaatio<\/strong> (esim. glutamaatti) Ilman inhibitioita liike olisi j\u00e4ykk\u00e4\u00e4, hallitsematonta ja ep\u00e4tarkkaa.<\/p>\n\n\n\n Selk\u00e4ytimen tasolla<\/strong> toimii my\u00f6s inhiboivia v\u00e4lineuroneita (interneuroneita), jotka koordinoivat agonisti\u2013antagonisti-lihasten toimintaa ja mahdollistavat sujuvan ja energiatehokkaan liikkeen. Esimerkiksi kun hauis aktivoituu, ojentajalihas samanaikaisesti inhiboituu. <\/p>\n\n\n\n Selk\u00e4ydin ei vain v\u00e4lit\u00e4 liikek\u00e4sky\u00e4 \u2013 se muokkaa siit\u00e4 tilanteeseen sopivan, sujuvan ja koordinoidun vasteen. Liikkeen tuottamiseen tarvitaan jatkuvaa tasapainoa n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4. Liiallinen eksitaatio voi johtaa hallitsemattomiin liikkeisiin, kun taas liiallinen inhibitio voi lamaannuttaa toiminnan.<\/p>\n\n\n\n Lihas: liikkeen lopullinen toteuttaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun hermoimpulssi saapuu lihakseen, se siirtyy hermo\u2013lihasliitoksessa (neuromuskulaarinen synapsi) kemialliseksi signaaliksi. Motoneuroni vapauttaa asetyylikoliinia<\/strong>, joka sitoutuu lihassolun reseptoreihin ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 depolarisaation. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6inen signaali levi\u00e4\u00e4 lihassolun kalvoa pitkin ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 supistumisen.<\/p>\n\n\n\n Motoneuronin merkitys ei lopu k\u00e4skyyn<\/em>. Yksi motoneuroni ei vain laukaise lihasta, vaan s\u00e4\u00e4telee aktiivisesti sit\u00e4, kuinka monta lihass\u00e4iett\u00e4 aktivoituu (motorinen yksikk\u00f6), mill\u00e4 rytmill\u00e4 ne aktivoituvat ja kuinka pitk\u00e4kestoisesti voimaa tuotetaan. Motoneuroni toimii siis ns. porttina, joka muuntaa hermostollisen k\u00e4skyn mekaaniseksi voimaksi.<\/p>\n\n\n\n Miten lihas supistuu?<\/em><\/p>\n\n\n\n Depolarisaatio k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 tapahtumaketjun, jossa kalsiumia vapautuu lihassolun sis\u00e4ll\u00e4 ja aktiini- ja myosiinifilamentit alkavat liukua toistensa ohi. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 tunnetaan nimell\u00e4 Voimantuoton s\u00e4\u00e4tely \u2013 hermoston ja lihaksen yhteisty\u00f6<\/em><\/p>\n\n\n\n Voimantuottoa s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n kahdella p\u00e4\u00e4mekanismilla, jotka ovat: <\/p>\n\n\n\n Huipputilanteessa n\u00e4m\u00e4 yhdistyv\u00e4t eli paljon yksik\u00f6it\u00e4 ja korkeaa syttymistiheytt\u00e4 onnistutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4 aikaa. <\/p>\n\n\n\n Lihas ei ole passiivinen \u201ctoteuttaja\u201d, vaan sen ominaisuudet vaikuttavat suoraan lopputulokseen. Lihass\u00e4ietyyppi (hidas vs. nopea), elastiset rakenteet (j\u00e4nteet) ja lihaspituus jsek\u00e4 supistumisnopeus vaikuttavat liikkeen lopputulokseen vaatimusten mukaan. <\/p>\n\n\n\n Hermosto antaa siis k\u00e4skyn, mutta lihas m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, miten se toteutuu mekaanisesti. Liike syntyykin vasta, kun hermoston s\u00e4hk\u00f6inen signaali muuttuu lihaksessa gtarkoituksenmukaiseksi mekaaniseksi voimaksi.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Dale Purves et al. (2018). Neuroscience<\/em>. Oxford University Press.<\/p>\n\n\n\n Guyton and Hall Textbook of Medical Physiology. Elsevier.<\/p>\n\n\n\n Neuromechanics of Human Movement. Human Kinetics.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" OSA 2 Kun aivokuoren, pikkuaivojen tai tyvitumakkeiden kaltaiset rakenteet ohjaavat liikett\u00e4, ne eiv\u00e4t tee sit\u00e4 kokonaisina “lohkoina”. Jokainen liike, ajatus ja aistimus syntyy miljardien hermosolujen v\u00e4lisist\u00e4 mikroskooppisista s\u00e4hk\u00f6kemiallisista tapahtumista. N\u00e4iden tapahtumien ytimess\u00e4 ovat neuroni ja synapsi. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kerron lis\u00e4\u00e4 OSA 1:ss\u00e4 aloittamastani aivojen osallisuudesta liikkeeseen. Neuronista, synapsista, n\u00e4iden viestinn\u00e4st\u00e4 ja hermoverkostosta tarkemmin t\u00e4ss\u00e4 diasarjassa. … Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[190,47,18,21,54,187,189,22,16],"tags":[191,210,209,198,204,205,206,211],"class_list":["post-189","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aivot","category-biomekaniikka","category-harjoittelu","category-kehonrakennus","category-kuntoilu","category-kuntoutus","category-liikkeen-tuottaminen","category-voiman-kehitys","category-voimantuotto","tag-aivot","tag-eksitaatio","tag-inhibitio","tag-liike","tag-motorinen-yksikko","tag-pikkuaivot","tag-selkaydin","tag-tyvitumakkeet"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/189","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=189"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":199,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/189\/revisions\/199"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=189"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=189"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"neurons\"](\"https:\/\/live.staticflickr.com\/3539\/3347475063_5bf3fe1473_b.jpg\")
<\/a>\n<\/div>\n
\n
\n
<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/fitmia.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Premotorinen.jpg\")
\n
\n
Ep\u00e4suora rata: <\/strong>vaimentaa kilpailevia ja ei-toivottuja liikkeit\u00e4<\/p>\n\n\n\n\n
\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/fitmia.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/image.png\")
\n
![\"\"](\"https:\/\/fitmia.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/image-3.jpeg\")
\n
\u2192 lis\u00e4\u00e4 hermosolun todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 aktivoitua
Inhibitio<\/strong> (esim. GABA)
\u2192 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hermosolun aktivoitumista
Liike syntyy n\u00e4iden tasapainosta, ei pelk\u00e4st\u00e4 aktivoinnista. Liikkeen tuottaminen ei ole pelkk\u00e4\u00e4 \u201cp\u00e4\u00e4lle kytkemist\u00e4\u201d, vaan tarkasti s\u00e4\u00e4delty\u00e4 tasapainoa. Eksitaatio aktivoi oikeat lihasryhm\u00e4t ja inhibitio vaimentaa vastavaikuttajat ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen aktiivisuuden. <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/fitmia.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/image-2.jpeg\")
Hermoverkkojen hienos\u00e4\u00e4t\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n
liukuvien filamenttien teoria. Lopputuloksena lihassolu lyhenee ja tuottaa voimaa.<\/p>\n\n\n\n\n
– pienet yksik\u00f6t aktivoituvat ensin
– suuremmat vasta, kun tarvitaan enemm\u00e4n voimaa
T\u00e4t\u00e4 kutsutaan kokoperiaatteeksi (size principle)<\/strong><\/li>\n\n\n\n
– mit\u00e4 tihe\u00e4mmin motoneuroni l\u00e4hett\u00e4\u00e4 impulsseja, sit\u00e4 suurempi on yksitt\u00e4isen motorisen yksik\u00f6n tuottama voima<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
Voiman hienos\u00e4\u00e4t\u00f6 ja suorituskyky<\/em><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/fitmia.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/image-1.jpeg\")