{"id":19,"date":"2025-02-20T18:02:00","date_gmt":"2025-02-20T18:02:00","guid":{"rendered":""},"modified":"2025-04-27T18:14:42","modified_gmt":"2025-04-27T18:14:42","slug":"takakyykyn-biomekaniikkaa-hypertrofiaa-ja-antropometriaa-osa-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/fitmia.fi\/?p=19","title":{"rendered":"Takakyykyn biomekaniikkaa, hypertrofiaa ja antropometriaa Osa II"},"content":{"rendered":"

 Osa II<\/span><\/h3>\n

Kyykkyyn
\nliitetty antropometria ja biomekaniikka on aiheena t\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa, miss\u00e4
\ntarkastelen eri kyykyn asentoja sek\u00e4 vaikutuksia kehon eri osiin. Demers ym.
\n2018, Gomes ym. 2020 ovat tutkineet erilaisia fyysisi\u00e4 ominaisuuksia, kuten
\njalkojen pituussuhdetta sek\u00e4 nivelten joustavuutta suhteessa kyykkyyn.
\nErityisesti reisiluun ja s\u00e4\u00e4riluun pituussuhde nousi t\u00e4rke\u00e4ksi tekij\u00e4ksi, sill\u00e4
\nkyykyss\u00e4 lonkan ja polven koukistus sek\u00e4 ojennus tapahtuu reisiluun ja
\ns\u00e4\u00e4riluun liikkeell\u00e4. Demersin (2018) tutkimuksessa tuli ilmi, ett\u00e4 suurempi
\nreisiluun-s\u00e4\u00e4riluun suhde liittyy suurempiin dorsifleksio- ja polven koukistuskulmiin
\nerityisesti kyykyss\u00e4, jossa oli kapea jalkojen asento. MacKean ym. (2012)
\ntutkivat 3D-kinemaattisen analyysin avulla miesten ja naisten mahdollisia
\nliikkeen eroja kyykyn aikana. Tutkimuksen mukaan miehet nojaavat jonkin verran
\nenemm\u00e4n eteenp\u00e4in, jolloin selk\u00e4rangasta saadaan liike ja syvyys kyykkyyn.
\nNaiset puolestaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t polvia ja ristiluuta kyykyn syvyyden saavuttamiseen
\nk\u00e4ytt\u00e4en my\u00f6s lonkan koukistusta vahvemmin. Polvien k\u00e4ytt\u00f6 korostui naisilla,
\nja pidemmill\u00e4 naisilla polvikulma olikin suurempi kuin lyhyemmill\u00e4. Pidemmill\u00e4
\nmiehill\u00e4 sitten taas korostui pienemm\u00e4t lonkkakulmat. Tutkimuksen anti on
\nainakin se, ett\u00e4 miehet ja naiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisia liikestrategioita
\nkyykyss\u00e4, jolloin se tulisi huomioida niin valmennuksessa kuin kuntoutuksessakin.
\nKim ym. (2021) tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia fyysisten ominaisuuksien ja
\nalaraajojen biomekaniikan v\u00e4lisi\u00e4 suhteita kyykkyliikkeen aikana. He pyrkiv\u00e4t
\nselvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, esiintyyk\u00f6 n\u00e4iss\u00e4 my\u00f6s sukupuolieroja. He mittasivat reisiluun ja
\ns\u00e4\u00e4riluun pituuden suhdetta, lonkka- ja nilkkanivelten liikkuvuutta sek\u00e4
\nsuhteellista lihasvoimaa. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sukupuolieroa ei t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa
\nkuitenkaan n\u00e4iss\u00e4 tekij\u00f6iss\u00e4 havaittu. Alaraajojen biomekaniikan onkin
\nosoitettu korreloivan enemm\u00e4n suhteellisen lihasvoiman ja nivelten liikkuvuuden
\nkuin jalkojen pituussuhteen kanssa.<\/o:p><\/span><\/p>\n

Toinen
\nmielenkiintoinen seikka antropometriaan liittyy reisiluun pituuteen. Cooke ym.
\n(2019) tutkivat reisiluun pituuden vaikutuksia kyykkyliikkeen toistom\u00e4\u00e4riin.
\nTuloksena oli, ett\u00e4 koehenkil\u00f6t, joilla oli pisimm\u00e4t reisiluut saivat tehty\u00e4
\nhuomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n toistoja kuin koehenkil\u00f6t, joilla oli lyhyin reisiluu.
\nTuloksista tuli ilmi my\u00f6s se, ett\u00e4  <\/span>kehon
\nmassa, rasvaprosentti ja reisiluun pituus ovat kaikki k\u00e4\u00e4nteisesti yhteydess\u00e4
\ntoistoihin, jotka suoritetaan 70%: lla 1RM: st\u00e4 takakyykyss\u00e4. Pidemm\u00e4t
\nreisiluut ja suuremmat lihaspituudet n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t liittyv\u00e4n my\u00f6s suurempiin
\nlihasvaurioihin (Nogueira et 2011) ja lihasten toiminnan heikkenemiseen
\nsupistumisen aikana (Behrens ym. 2012). <\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
Photo by Leon Ardho<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n



<\/b><\/span><\/p>\n

Escamilla
\nym. kirjallisuuskatsauksessa (2001) oli kohteena s\u00e4\u00e4ren ja reisiluun
\n(tibiofemoraaliset) leikkaus- ja puristusvoimat, polvilumpion ja reisiluun
\n(patellofemoraaliset) puristusvoimat, polven ojentaja- ja koukistajalihasten
\naktiivisuus. Terveet polvet omaaville urheilijoille t\u00e4m\u00e4n mukaan voidaan
\nsuositella vaakatasoon (jossa siis reisiluu menee vaakasuoraan) suoritettavaa
\nkyykky\u00e4 syv\u00e4n kyykyn sijaan, koska meniski- ja ristisiteiden sek\u00e4 sivusiteiden
\nloukkaantumisriski voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 syv\u00e4n kyykyn my\u00f6t\u00e4. Kyykky ei kuitenkaan
\nvaaranna polven vakautta ja se voi jopa lis\u00e4t\u00e4 vakautta oikein suoritettuna.
\nKyykyn todetaan katsauksen mukaan olevan tehokas lonkan, polven ja nilkan
\nlihasten kehitt\u00e4j\u00e4, sill\u00e4 sen aikana k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kohtalaista tai korkeaa
\naktiivissuutta etureiden, takareisien ja pohkeen lihaksissa. <\/o:p><\/span><\/p>\n

Leve\u00e4mpi
\nkyykkyasento onkin suositeltavampi, mik\u00e4li tavoitteena on  <\/span>lonkan l\u00e4hent\u00e4jien (adduktorien) ja lonkan
\nojentajien (mm. pakaralihaksen) kehityksen optimointiin (Miyamoto ym. 1999).
\nKapeampi kyykkyasento on tehokkaampi pohjelihasten (m. gastrocnemiuksen)
\nkehityksen kohdentamiseen (Escamilla ym. 2001). Toisaalta kyykkyasentoa voidaan
\nmy\u00f6s vaihdella niveliin liittyvien voimien muuttamiseksi, sill\u00e4 kapea asento
\nauttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n puristusvoimia (sek\u00e4 patellofemoraalista ett\u00e4
\ntibiofemoraalista). Leve\u00e4 kyykkyasento aiheuttaa pienemm\u00e4n polven translaatioon
\neteenp\u00e4in v\u00e4hent\u00e4en ns. leikkausvoimia (Escamilla ym. 2001).<\/o:p><\/span><\/p>\n

Suositeltava
\nkyykkytekniikka riskien minimoimiseksi<\/o:p><\/span><\/b><\/p>\n\n\n\n\n
\n

Katse<\/o:p><\/span><\/b><\/p>\n<\/td>\n

\n

Selk\u00e4ranka<\/o:p><\/span><\/b><\/p>\n<\/td>\n

\n

Syvyys<\/o:p><\/span><\/b><\/p>\n<\/td>\n

\n

Polvikulma<\/o:p><\/span><\/b><\/p>\n<\/td>\n

\n

Jalkater\u00e4t<\/o:p><\/span><\/b><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

Eteenp\u00e4in tai yl\u00f6sp\u00e4in<\/o:p><\/span><\/p>\n<\/td>\n

\n

Neutraali, suora, lannerangan
\n lordoosi <\/o:p><\/span><\/p>\n<\/td>\n

\n

Lannerangan lordoosin s\u00e4ilyminen
\n mittarina<\/o:p><\/span><\/p>\n<\/td>\n

\n

115\u2013125\u02da<\/o:p><\/span><\/p>\n

Polvet vapaasti yli jalkaterien
\n liikkeen aikana<\/o:p><\/span><\/p>\n

Ei valgusta eli sis\u00e4\u00e4np\u00e4in
\n k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4<\/o:p><\/span><\/p>\n<\/td>\n

\n

Neutraali<\/o:p><\/span><\/p>\n

Kantap\u00e4\u00e4t maassa<\/o:p><\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/o:p><\/span>Lopuksi
\ntodettakoon kuitenkin, ett\u00e4 urheilijoilla lajityypillisen kyykkytekniikan
\nlis\u00e4ksi olisi suotavaa harjoitella kyykyn eri variaatioita treenin
\nmonipuolistamisen ja rasitusvammojen ennaltaehk\u00e4isyn sek\u00e4 kehityksen takaamisen
\nkannalta. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s muihin treenaajiin: on hyv\u00e4 vaihdella eri asentoja
\nsek\u00e4 varioida laitteiden ja vapaiden painojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Toisaalta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4
\nhuomioida valmennettavan antropometriset ominaisuudet, jolloin kyykkytekniikka
\nvoidaan hioa h\u00e4nen mittasuhteilleen optimaaliseksi ja v\u00e4hemm\u00e4n riskej\u00e4
\nsis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ksi harjoitteeksi. Esimerkkin\u00e4 mainittakoon henkil\u00f6t, joilla on torson
\nosuus suhteessa lyhyempi kuin raajojen. T\u00e4ll\u00f6in tyypillisesti my\u00f6s reisiluun
\npituus on suhteessa pidempi. Kaava. jolla saa reisiluun suhteellisen pituuden,
\non k\u00e4ytetty joissakin tutkimuksissa n\u00e4in: (reisiluun pituus\/koko kehon pituus) x
\n100 %. Tavallisin reisiluun suhteellinen osuus on 25 %, ja suurempi luku kertoo
\nsen vaikuttavan kyykyn biomekaniikkaan. Turvallinen kyykky t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa
\nolisi kapeampi\/hartioiden levyinen asento korokkeen ollessa kantap\u00e4iden alla.
\nMy\u00f6s painonnoston korolliset kyykkykeng\u00e4t toimivat hyvin. N\u00e4in voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4
\nlannerankaan ja SI- niveleen kohdistuvien kompressio-\/leikkausvoimien
\nhaitallinen vaikutus, kevent\u00e4\u00e4 painetta lannelordoosin suoristumiseen ja
\nalasel\u00e4n py\u00f6ristymiseen. Kyykkyasento siis pysyy paremmin kohtisuorana ja selk\u00e4
\nneutraalissa asennossa. T\u00e4m\u00e4 kaikki puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huomattavasti riski\u00e4
\nv\u00e4lilevynpullistuman esiintymiseen. Toisaalta kyykkysyvyyteen voi vaikuttaa
\nleve\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 jalkojen asennolla, mik\u00e4li tavoitteena on mahdollisimman syv\u00e4
\nkyykky.<\/span><\/a><\/p>\n

 <\/o:p><\/span><\/p>\n

Kuva: Kyykky (Photo by Leon Ardho from Pexels:
\nhttps:\/\/www.pexels.com\/photo\/photo-of-man-lifting-barbell-1552106\/)<\/o:p><\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span><\/p>\n

L\u00e4hteet: <\/o:p><\/span><\/h4>\n

Anderson K & Behm DG (2005): Trunk muscle activity increases with unstable squat movements<\/o:p><\/span><\/p>\n

Bazyler CD, Sato K, Wassinger CA, Lamont HS, & Stone MH (2014): The efficacy of incorporating partial squats in maximal strength training<\/o:p><\/span><\/p>\n

Behrens M, Mau-Moeller A & Bruhn S (2012): Effect of exercise- induced muscle damage on neuromuscular function of the quadriceps muscle<\/o:p><\/span><\/p>\n

Bryanton MA, Kennedy MD, Carey JP & Chiu LZF (2012): Effect of squat depth and barbell load on relative muscular effort in squatting<\/o:p><\/span><\/p>\n

Cappozzo A, Felici F, Figura F & Gazzani F (1985): Lumbar spine loading during half-<\/span>squat exercises<\/span><\/p>\n

Caterisano A, Moss RF, Pellinger TK, Woodruff K, Lewis VC, Booth W & Khadra T (2002): The effect of back squat depth on the EMG activity of 4 superficial hip and thigh muscles<\/o:p><\/span><\/p>\n

Comfort P, McMahon JJ & Suchomel TJ (2018): Optimizing squat technique-revisited<\/o:p><\/span><\/p>\n

Cooke DM,  Haischer MH, Carzoli JP, Bazyler CD, Johnson TK, Varieur R, Zoeller RF, Whitehurst M & Zourdos MC (2019) : Body Mass and Femur Length Are Inversely Related to Repetitions Performed in the Back Squat in Well-Trained Lifters<\/o:p><\/span><\/p>\n

Delgado J, Drinkwater EJ, Banyard HG, Haff GG & Nosaka K (2019): Comparison Between Back Squat, Romanian Deadlift, and Barbell Hip Thrust for Leg and Hip Muscle Activities During Hip Extension<\/o:p><\/span><\/p>\n

Demers E, Pendenza J, Radevich V & Preuss R (2018): The effect of stance width and anthropometrics on joint range of motion in the lower extremities during a back squat<\/o:p><\/span><\/p>\n

Escamilla RF (2001): Knee biomechanics of the dynamic squat exercise<\/o:p><\/span><\/p>\n

Escamilla, RF, Fleisig, GS, Lowry, TM, Barrentine, SW & Andrews, JR (2001): A three dimensional biomechanical analysis of the squat during varying stance widths<\/o:p><\/span><\/p>\n

Escamilla RF, Fleisig GS, Zheng N, Barrentine SW, Wilke KE , & Andrews JR (1998): Biomechanics of the knee during closed kinetic chain and open kinetic chain exercises<\/o:p><\/span><\/p>\n

Escamilla RF, Fleisig GS, Zheng N, Lander JE, Barrentine SW, Andrews JR, Bergemann BW & Moorman CT (2001): Effects of technique variations on knee biomechanics during the squat and leg press<\/o:p><\/span><\/p>\n

Fry AC, Smith JC & Schilling BK (2003): Effect of knee position on hip and knee torques <\/span>during the barbell squat<\/span><\/p>\n

Gomes J, Neto T, Vaz JR, Schoenfeld BJ & Freitas SR (2020) Is there a relationship be- tween back squat depth, ankle flexibility, and Achilles tendon stiffness?<\/o:p><\/span><\/p>\n

Hartmann H, Wirth K, Klusemann M, Dalic J, Matuschek C & Schmidtbleicher D (2012) <\/span>Influence of squatting depth on jumping performance<\/span><\/p>\n

Kim S, Miller M, Tallarico A, Helder S, Liu Y, Lee S (2021): Relationships between physical characteristics and biomechanics of lower extremity during the squat<\/o:p><\/span><\/p>\n

Kubo K, Ikebukuro T & Yata H (2019): Effects of squat training with different depths on lower limb muscle volumes<\/span><\/p>\n

Mc Caw, ST, & Melrose DR (1999): Stance width and bar load effects on leg muscle activity during the parallel squat<\/span><\/p>\n

Mc Kean M & Burkett BJ. (2012): Does Segment Length Influence the Hip, Knee and Ankle Coordination During the Squat Movement?<\/span> <\/span><\/p>\n

Miyamoto K, Iinuma N, Maeda M, Wada E & Shimizu K (1999): Effects of abdominal belts on intra-abdominal pressure, intra- muscular pressure in the erector spinae muscles and myoelectrical activities of trunk muscles<\/span><\/p>\n

Miller JP, Sedory D & Croce RV (1997): Leg rotation and vastus medialis oblique\/vastus <\/span>lateralis electromyogram activity ratio during closed chain kinetic exercises <\/span>prescribed for patellofemoral pain<\/span><\/p>\n

Ninos JC, Irrgang JJ, Burdett R & Weiss JR (1997): Electromyographic analysis of the squat performed in self-selected lower extremity neutral rotation and 30\u00b0 of lower extremity turn-out from the self-selected neutral position<\/span> <\/span><\/p>\n

Nogueir AdeC, Vale RG, Gomes AL & Dantas EH <\/span>(2011): The effect of muscle actions on the level of connective tissue damage<\/span><\/p>\n

Oddsson LIE, Persson T, Cresswell AG & Thorstensson A (1999): Interaction between voluntary and postural motor commands during perturbed lifting<\/span><\/p>\n

Panerillo RA, Backus SI & Parker JW <\/span>(1994): The effect of the squat exercise on anterior-posterior knee translation in professional football players<\/span><\/p>\n

Plotkin DL, Rodas, MA, Vigotsky AD, McIntosh MC, Breeze E, Ubrik R, Robitzsch C, Agyin-Birikorang, A, Mattingly ML, Michel JM, Kontos NJ, Frug\u00e9 AD, Wilburn CM, Weimar WH, Adil Bashir A, Beyers RJ, Henselmans M, Contreras BM & Roberts MD (2023): Hip thrust and back squat training elicit similar gluteus muscle hypertrophy and transfer similarly to the deadlift<\/span><\/p>\n

Ribeiro AS, Santos ED, Nunes JP, Nascimento MA, Gra\u00e7a \u00c1, Bezerra ES, Mayhew JL (2023): A Brief Review on the Effects of the Squat Exercise on Lower-Limb Muscle Hypertrophy<\/span><\/p>\n

Signorile JF, Kwiatkowski K, Caruso JF & Robertson B (1995): Effect of foot position on electromyographical activity of the superficial quadriceps muscles during the parallel squat and knee extension<\/span><\/p>\n

Vakos JP, Nitz AJ, Threlkeld AJ, Shapiro R & Horn T (1994): Electromyographic activity of <\/span>selected trunk and hip muscles during a squat lift. Effect of varying the lumbar <\/span>posture<\/span><\/p>\n

Weiss LW, Fry AC, Wood LE, Relyea GE & Melton C (2000): Comparative effects of deep versus shallow squat and leg-press training on vertical jumping ability and related factors<\/span> <\/span><\/p>\n

Yack HJ, Collins CE & Whieldon TJ (1993): Comparison of closed and open kinetic chain <\/span>exercise in the anterior cruciate ligament-deficient knee<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

 Osa II Kyykkyyn liitetty antropometria ja biomekaniikka on aiheena t\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa, miss\u00e4 tarkastelen eri kyykyn asentoja sek\u00e4 vaikutuksia kehon […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":52,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[1],"tags":[115,116,117,118],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-biomekaniikka","tag-kyykky","tag-kyykkytekniikka","tag-takakyykky"],"jetpack_publicize_connections":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=19"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":105,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/105"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/52"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}