{"id":21,"date":"2025-02-13T14:27:00","date_gmt":"2025-02-13T14:27:00","guid":{"rendered":""},"modified":"2025-04-27T18:15:15","modified_gmt":"2025-04-27T18:15:15","slug":"takakyykyn-biomekaniikkaa-hypertrofiaa-ja-antropometriaa-osa-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/fitmia.fi\/?p=21","title":{"rendered":"Takakyykyn biomekaniikkaa, hypertrofiaa ja antropometriaa Osa I"},"content":{"rendered":"

  Osa I<\/b><\/h3>\n
\n\n\n\n\n
<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
Kuva: Plotkin (2023)<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n


<\/b><\/div>\n<\/p>\n

Halusin
\ntarkastella kyykky\u00e4 hieman tarkemmin, sill\u00e4 se on yksi yleisimmin k\u00e4ytetyist\u00e4
\nharjoitteista niin alaraajojen kuntoutuksessa kuin vastusharjoittelussakin.
\nKyykky on my\u00f6s painonnoston yksi kilpailulaji, jossa on oikeaoppiseen kyykkyyn
\nomat s\u00e4\u00e4d\u00f6ksens\u00e4. Lihasten rekrytointi, polviniveleen sek\u00e4 alaraajojen luustoon
\nkohdistuvat voimat ovat erilaisia riippuen jalkojen sijoittelusta ja kyykyn
\nsyvyydest\u00e4, mutta my\u00f6s yksil\u00f6llisist\u00e4 antropometrisist\u00e4 eroista. Kyykkyasennon
\nleveytt\u00e4, jalkaterien asentoa sek\u00e4 kyykyn syvyytt\u00e4 voidaan muunnella
\ntavoitteiden sek\u00e4 yksil\u00f6llisten erojen mukaisesti. Kuitenkin on huomioitava,
\nett\u00e4 erilaiset rasitusvammat, kiputilat, vauriot joko meniskeiss\u00e4 tai
\nnivelrustoissa sek\u00e4 spondyloyysi ovat esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen
\nkyykkytekniikka voi kuitenkin aiheuttaa (Cappozzo et al. 1985, Comfort et al.
\n2018, Escamilla 2001, Fry et al. 2003, Miller et al. 1997, Vakos et al. 1994,
\nYack et al. 1993), joten siksi on hyv\u00e4 perehty\u00e4 suorituksen optimointiin my\u00f6s
\ntekniselt\u00e4 kannalta. Keskityn t\u00e4ss\u00e4 eli ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa enemm\u00e4n kyykyn
\nlihasvasteisiin, ja toisessa osassa kyykyn teknisiin seikkoihin. <\/o:p><\/span><\/p>\n

Kyykyn ja
\nhip thrustin eli ns. lonkan ty\u00f6nt\u00f6harjoittelujen eroja pakaralihaksen
\nhypertrofiaan oli tarkasteltavana Plotkin ym. (2023) tutkimuksessa. Molemmat
\nliikkeet saivat aikaan samanlaista lihaskasvua, mutta takakyykyst\u00e4 seurasi my\u00f6s
\nreisilihaksen kasvua. My\u00f6s Delgado ym. (2019) tutkivat takakyykyn ja hip
\nthrustin lihasaktivaation eroja pintaelektromyografialla. Tarkasteltavana oli
\nmy\u00f6s etureisilihas (m. vastus lateralis), takareisilihas (m. biceps femoris) ja
\nsuuri pakaralihas (m. gluteus maximus). Tutkimuksessa oli vertailtavana my\u00f6s
\nromanialainen maastaveto (RDL). Tutkimuksen mukaan RDL oli yht\u00e4 tehokas kuin
\nlonkan ty\u00f6nt\u00f6harjoitus lonkan ojentajien (esim. pakaralihakset) aktivoinnissa,
\nkun taas takakyykky stimuloi samanaikaisesti sek\u00e4 lonkan ett\u00e4 polven
\nojentajalihaksia (etureisilihakset). Tutkimuksessa kuitenkin k\u00e4ytettiin samaa
\nkuormaa kaikilla koehenkil\u00f6ill\u00e4, joka on saattanut vaikuttaa kenties tuloksiin
\njonkin verran. <\/o:p><\/span><\/p>\n

Yleisesti
\nhuomion arvoisena voisi mainita t\u00e4ss\u00e4 kohtaa sen, ett\u00e4 vaikka kyykky\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n
\nalaraajojen lihasten harjoituksena, aktivoituu siin\u00e4 my\u00f6s muita lihasryhmi\u00e4.
\nKeskivartalon lihakset, p\u00e4\u00e4asiassa vatsan ja selk\u00e4rangan lihakset, aktivoituvat
\nmerkitt\u00e4v\u00e4sti. (Anderson ym. 2005, Oddsson ym. 1999) Lannerangan asennon mukaan
\nsuoran vatsalihaksen, selk\u00e4rangan ja leve\u00e4n selk\u00e4lihaksen (m. latissimus dorsi)
\naktivoinneissa on kuitenkin vaihtelua (Vakos ym. 1994), ja suuren
\npakaralihaksen suhteen voidaan havaita parempi rekrytointi syv\u00e4n kyykyn aikana.
\nTakareisilihaksen ja etureiden suhteellisessa osuudessa ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan
\nmerkitt\u00e4vi\u00e4 eroja tutkimuksen mukaan t\u00e4llaisen kyykyn suorituksessa. Etureiden
\n(erityisesti m. vastus medialiksen) osuus kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4isi kasvavan
\nkyykkysyvyyden kasvaessa. (Caterisano ym. 2002) Lis\u00e4\u00e4ntynyt kyykkysyvyys
\n(puolikyykky 45\u00b0, rinnakkaiskyykky 90\u00b0, t\u00e4yssyv\u00e4kyykky 125\u00b0) vaikuttaisi siis
\njohtavan tehokkaampaan pakaralihaksen prosentuaaliseen osuuteen t\u00e4yssyv\u00e4n
\nkyykyn aikana. (Caterisano ym. 2002, Ninos 1997) Eksentrisess\u00e4 vaiheessa eli
\nalasmenovaiheessa nelj\u00e4n eri lihasryhm\u00e4n (m. vastus medialis, m. vastus
\nlateralis, m. biceps femoris, m. gluteus maximus) suhteelliset osuudet n\u00e4iss\u00e4
\nkolmessa testatussa syvyydess\u00e4 eiv\u00e4t eronneet tilastollisesti toisistaan.
\n(Caterisano ym. 2002) Tutkimukset yleisesti antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4  <\/span>tekniikasta riippumatta kyykky ei aktivoi
\npaljonkaan takareisilihaksia. (Escamilla ym. 1998 & 2001, Ninos ym. 1997,
\nSignorile ym. 1995)<\/o:p><\/span><\/p>\n

Jalkaterien
\nkiert\u00e4misell\u00e4 ei kuitenkaan (neutraali, 30\u201340\u00b0 mediaalinen, 80\u00b0
\nsivuttaiskierto) ole osoitettu olevan havaittavaa vaikutusta lihastoimintaan
\ntutkittaessa etureiden (m. rectus femoris, m. vastus medialis, m. vastus
\nlateralis), reiden l\u00e4hent\u00e4jien (m. adductor longus) sek\u00e4 takareiden (m.
\nsemimembranosus, m. semitendinosus ja m. biceps femoris) aktivaatiota.
\n(Escamilla ym. 1998 &; 2001,  <\/span>Mc Caw
\nym. 1999, Ninos ym. 1997, Signorile ym. 1995) Toisaalta asennon leveyden
\nvaihtelu kuitenkin muuttaa lihasten rekrytointimalleja, sill\u00e4 hartioiden
\nleveytt\u00e4 suurempi asento lis\u00e4\u00e4 l\u00e4hent\u00e4j\u00e4lihaksen aktiivisuutta. (Ninos ym.
\n1997, Signorile ym. 1995) Optimaalinen kyykkytekniikka minimoi
\nloukkaantumisriski\u00e4, mutta aktivoi maksimaalisesti alaraajojen lihaksia.
\nTutkimusten mukaan t\u00e4m\u00e4 asento onkin juuri leve\u00e4 jalkojen asento, jalkaterien
\nollessa luonnollisessa kulmassa (Escamilla et al. 1998 &; 2001, Mc Caw et
\nal. 1999, Ninos et al. 1997, Signorile et al. 1995), kantap\u00e4\u00e4t pysyv\u00e4t
\nlattiassa, polvet liikkuvat vapaasti jalkaterien yli (Fry 2003, Panerillo 1994)
\nja katse on eteen- tai yl\u00f6sp\u00e4in. T\u00e4ysi kyykkysyvyys (115\u2013125\u00b0 polvikulma) olisi
\nsuositeltavin olettaen kuitenkin, ett\u00e4 alasel\u00e4n lordoosi eli luonnollinen notko
\neteenp\u00e4in s\u00e4ilyy hyv\u00e4n\u00e4. (Caterisano ym. 2002, Ninos ym. 1997) Aiemminhan on
\nsuositeltu, ett\u00e4 kyykky suoritettaisiin polvikulmalla 0-50\u02da (Escamilla ym.
\n2001), koska polven rakenteisiin kohdistuvat voimat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyneen
\nkoukistusliikkeen eli fleksion my\u00f6t\u00e4 (Escamilla ym. 2001) Suorituskyky n\u00e4ytt\u00e4\u00e4
\nkuitenkin paranevan, kun kyykky suoritetaan suuremmalla liikealueella (Hartmann
\nym. 2002, Weiss ym. 2000) tai kun matalaa kyykky\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ydennysharjoituksena
\nt\u00e4yssyv\u00e4kyykkyyn. (Bazyler ym. 2014) Kubo ym. (2019) tutkimuksen tulokset
\nviittaavatkin siihen, ett\u00e4 t\u00e4yssyv\u00e4kyykkyharjoittelu on tehokkaampaa
\nalaraajojen lihasten kehitt\u00e4misess\u00e4 lukuun ottamatta takareisilihaksia.<\/o:p><\/span><\/p>\n

Ribeiro ym.
\nkirjallisuuskatsauksen (2023) perusteella kyykky on tehokas harjoitus etureisilihasten
\n(etenkin m. vastus lateralis, medialis ja intermedius sek\u00e4 m. rectus femoris,
\nvaikkakin v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4lkimm\u00e4isen osalta) lihaskasvun edist\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4n
\nkatsauksen mukaankin takakyykky n\u00e4ytt\u00e4isi tuottavan v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan
\ntakareisilihaksen (hamstrings) lihaskasvua. Vaikka pakaralihas (m. gluteus
\nmaximus) osallistuukin selv\u00e4sti mekaanisesti takakyykkyyn, aiheesta n\u00e4ytt\u00e4isi
\nsilti olevan melko v\u00e4h\u00e4n pitkitt\u00e4istutkimuksia. Syv\u00e4kyykky voi kuitenkin olla lihaskasvua
\nedist\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 pakaralihakselle. Kyykkysyvyys, joka ylitt\u00e4\u00e4 90\u02da polvikulman, ei kuitenkaan
\nn\u00e4ytt\u00e4isi lis\u00e4\u00e4v\u00e4n polven ojentajien (etureisilihaksien) hypertrofiaa.<\/o:p><\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span><\/p>\n

Kuva:
\nPlotkin (2023): <\/span>https:\/\/pmc.ncbi.nlm.nih.gov\/articles\/PMC10349977\/figure\/F5\/<\/span><\/a><\/o:p><\/span><\/p>\n

Plotkinin ym. (2003) tutkimuksesta kyykyn ja lonkan
\nty\u00f6nt\u00f6liikkeen eli hip thrustin vaikutuksista pakaralihaksiin. Kuvassa MRI
\n(magnetic resonance imaging eli magneettitutkimus) lihaksen poikkipinta-alat  <\/span>(a) vasen + oikea (L+R) ylempi ns. iso
\npakaralihas (m. gluteus maximus), b) L+R keskimm\u00e4inen ns. iso pakaralihas (m. gluteus
\nmaximus), c) L+R alempi ns. iso pakaralihas (m. gluteus maximus), d) L+R
\nkeskimm\u00e4inen ja pieni pakaralihas (m. gluteus medius+minimus). Kaaviot
\nsis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muutospisteet, joissa yksitt\u00e4isten osallistujien arvot on esitetty
\npistein\u00e4. e) Samalta osallistujalta esitet\u00e4\u00e4n kolme magneettikuvausta ennen ja
\nj\u00e4lkeen MRI-kuvan, joissa on valkoiset monikulmioj\u00e4ljitykset L+R:n ylemm\u00e4st\u00e4 m.
\ngluteus maximuksesta ja m. gluteus medius+minimuksista (ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4), L+R:n
\nkeskimm\u00e4isest\u00e4 gluteus maximuksesta (keskell\u00e4) ja L+R:n alemmasta m. gluteus
\nmaximuksesta (alhaalla).”<\/span><\/o:p><\/span><\/p>\n

<\/p>\n

<\/p>\n

L\u00e4hteet (Osa I ja Osa II)<\/p>\n<\/p>\n

Anderson K & Behm DG. (2005):
\nTrunk muscle activity increases with unstable squat movements<\/o:p><\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Bazyler CD, Sato K, Wassinger
\nCA, Lamont HS, & Stone MH. (2014): The efficacy of incorporating partial
\nsquats in maximal strength training<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Behrens M, Mau-Moeller A &
\nBruhn S. (2012): Effect of exercise- induced muscle damage on neuromuscular
\nfunction of the quadriceps muscle<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Bryanton MA, Kennedy MD, Carey
\nJP & Chiu LZF. (2012): Effect of squat depth and barbell load on relative
\nmuscular effort in squatting<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Cappozzo A, Felici F, Figura F
\n& Gazzani F. (1985): Lumbar spine loading during half- <\/span>squat exercises<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Caterisano A, Moss RF,
\nPellinger TK, Woodruff K, Lewis VC, Booth W & Khadra T. (2002): The effect
\nof back squat depth on the EMG activity of 4 superficial hip and thigh muscles<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Comfort P, McMahon JJ &
\nSuchomel TJ. (2018): Optimizing squat technique-revisited<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Cooke DM, <\/span> <\/span>Haischer MH, Carzoli JP, Bazyler CD, Johnson
\nTK, Varieur R, Zoeller RF, Whitehurst M & Zourdos MC (2019) : Body Mass and
\nFemur Length Are Inversely Related to Repetitions Performed in the Back Squat
\nin Well-Trained Lifters<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Delgado J, Drinkwater EJ, Banyard
\nHG, Haff GG & Nosaka K. (2019): Comparison Between Back Squat,
\nRomanian Deadlift, and Barbell Hip Thrust for Leg and Hip Muscle Activities
\nDuring Hip Extension<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Demers E, Pendenza J, Radevich
\nV & Preuss R. (2018): The effect of stance width and anthropometrics on
\njoint range of motion in the lower extremities during a back squat<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Escamilla RF. (2001): Knee
\nbiomechanics of the dynamic squat exercise<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Escamilla, RF, Fleisig, GS,
\nLowry, TM, Barrentine, SW & Andrews, JR. (2001): A three dimensional
\nbiomechanical analysis of the squat during varying stance widths<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Escamilla RF, Fleisig GS, Zheng
\nN, Barrentine SW, Wilke KE , & Andrews JR. (1998): Biomechanics of the knee
\nduring closed kinetic chain and open kinetic chain exercises<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Escamilla RF, Fleisig GS,
\nZheng N, Lander JE, Barrentine SW, Andrews JR, Bergemann BW & Moorman CT. (2001):
\nEffects of technique variations on knee biomechanics during the squat and leg
\npress<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Fry AC, Smith JC &
\nSchilling BK. (2003): Effect of knee position on hip and knee torques <\/span>during the barbell squat<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Gomes J, Neto T, Vaz JR,
\nSchoenfeld BJ & Freitas SR. (2020) Is there a relationship be- tween back
\nsquat depth, ankle flexibility, and Achilles tendon stiffness?<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Hartmann H, Wirth K, Klusemann M,
\nDalic J, Matuschek C & Schmidtbleicher D. (2012) <\/span>Influence of squatting depth
\non jumping performance<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Kim S, Miller M, Tallarico A,
\nHelder S, Liu Y, Lee S. (2021): Relationships between physical characteristics
\nand biomechanics of lower extremity during the squat<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Kubo K, Ikebukuro T & Yata H. (2019): Effects of squat training with
\ndifferent depths on lower limb muscle volumes<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Mc Caw, ST, & Melrose DR. (1999):
\nStance width and bar load effects on leg muscle activity during the parallel
\nsquat<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Mc Kean M & Burkett
\nBJ. (2012): Does Segment Length Influence the Hip, Knee and Ankle Coordination
\nDuring the Squat Movement?<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Miyamoto K, Iinuma N, Maeda M,
\nWada E & Shimizu K. (1999): Effects of abdominal belts on intra-abdominal
\npressure, intra- muscular pressure in the erector spinae muscles and
\nmyoelectrical activities of trunk muscles<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Miller JP, Sedory D &
\nCroce RV. (1997): Leg rotation and vastus medialis oblique\/vastus <\/span>lateralis electromyogram
\nactivity ratio during closed chain kinetic exercises <\/span>prescribed for patellofemoral
\npain<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Ninos JC, Irrgang JJ, Burdett
\nR & Weiss JR. (1997): Electromyographic analysis of the squat performed in
\nself-selected lower extremity neutral rotation and 30\u00b0 of lower extremity
\nturn-out from the self-selected neutral position<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Nogueir AdeC, Vale RG, Gomes
\nAL & Dantas EH. <\/span>(2011): The effect of muscle actions on the level of
\nconnective tissue damage<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Oddsson LIE, Persson T,
\nCresswell AG & Thorstensson A. (1999): Interaction between voluntary and
\npostural motor commands during perturbed lifting<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Panerillo
\nRA, Backus SI & Parker JW. <\/span>(1994): The effect of the squat exercise on
\nanterior-posterior knee translation in professional football players<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Plotkin DL, Rodas, MA,
\nVigotsky AD, McIntosh MC, Breeze E, Ubrik R, Robitzsch C, Agyin-Birikorang, A, Mattingly
\nML, Michel JM, Kontos NJ, Frug\u00e9 AD, Wilburn CM, Weimar WH, Adil Bashir A,
\nBeyers RJ, Henselmans M, Contreras BM & Roberts MD. (2023): Hip thrust and
\nback squat training elicit similar gluteus muscle hypertrophy and transfer
\nsimilarly to the deadlift<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Ribeiro AS, Santos ED, Nunes JP, Nascimento MA,
\nGra\u00e7a \u00c1, Bezerra ES, Mayhew JL (2023): A Brief Review on the Effects of the
\nSquat Exercise on Lower-Limb Muscle Hypertrophy<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Signorile JF, Kwiatkowski K,
\nCaruso JF & Robertson B. (1995): Effect of foot position on
\nelectromyographical activity of the superficial quadriceps muscles during the
\nparallel squat and knee extension<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Vakos JP, Nitz AJ, Threlkeld
\nAJ, Shapiro R & Horn T. (1994): Electromyographic activity of <\/span>selected trunk and hip muscles
\nduring a squat lift. Effect of varying the lumbar <\/span>posture<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Weiss LW, Fry AC, Wood LE,
\nRelyea GE & Melton C. (2000): Comparative effects of deep versus shallow
\nsquat and leg-press training on vertical jumping ability and related factors<\/span><\/p>\n

 <\/o:p><\/span>Yack HJ, Collins CE & Whieldon
\nTJ. (1993): Comparison of closed and open kinetic chain <\/span>exercise in the anterior
\ncruciate ligament-deficient knee<\/span><\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Osa I Kuva: Plotkin (2023) Halusin tarkastella kyykky\u00e4 hieman tarkemmin, sill\u00e4 se on yksi yleisimmin k\u00e4ytetyist\u00e4 harjoitteista niin alaraajojen kuntoutuksessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":56,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[1],"tags":[115,82,83,84,85,116,117,86,118,89,90,91],"class_list":["post-21","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-biomekaniikka","tag-harjoittelu","tag-hypertrofia","tag-kehonrakennus","tag-kuntosali","tag-kyykky","tag-kyykkytekniikka","tag-lihaskasvu","tag-takakyykky","tag-treenivinkit","tag-voimaharjoittelu","tag-voiman-kehitys"],"jetpack_publicize_connections":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=21"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":79,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/21\/revisions\/79"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/56"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=21"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=21"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}