{"id":316,"date":"2026-06-24T15:25:26","date_gmt":"2026-06-24T15:25:26","guid":{"rendered":"https:\/\/fitmia.fi\/?p=316"},"modified":"2026-06-24T15:25:30","modified_gmt":"2026-06-24T15:25:30","slug":"golfin-biomekanikka-osa-4","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/fitmia.fi\/?p=316","title":{"rendered":"GOLFIN BIOMEKANIIKKA, osa 4- hermostollinen s\u00e4\u00e4tely"},"content":{"rendered":"\n

Hermostollinen s\u00e4\u00e4tely<\/h1>\n\n\n\n

Golfly\u00f6nti ei ole maksimaalisen voimantuoton suoritus, vaan hermostollisesti ajoitettu tapahtuma, jossa motoristen yksik\u00f6iden aktivaatio ja inhibitio mahdollistavat tehokkaan energian siirtymisen kineettisess\u00e4 ketjussa minimoiden energiah\u00e4vi\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kerron enemm\u00e4n golf-ly\u00f6nnin taustalla piilevist\u00e4 biomekaanisista seikoista.  <\/p>\n\n\n\n

Golf-svingin fysiikka ja hermostollinen s\u00e4\u00e4tely: miksi voima ei yksin riit\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Golf-svingi\u00e4 kuvataan usein voiman, tekniikan ja liikkuvuuden kautta. Todellisuudessa tehokas svingi on paljon enemm\u00e4n: se on tarkasti ajoitettu biomekaaninen ja neurofysiologinen kokonaisuus, jossa liike syntyy niveltasolla momenttien muutoksilla.<\/p>\n\n\n\n

Biomekaanisesti downswing ei ole yksi yhten\u00e4inen liike, vaan tapahtumasarja<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaistettuna:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. kehon segmentit alkavat kiihdytt\u00e4\u00e4 liikett\u00e4<\/li>\n\n\n\n
  2. aiemmat segmentit alkavat hidastaa liikett\u00e4\u00e4n, jolloin kulmamomenttia siirtyy seuraaville segmenteille ja niiden nopeus kasvaa.<\/li>\n\n\n\n
  3. maila saavuttaa maksimaalisen nopeuden juuri ennen osumaa<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    T\u00e4m\u00e4 on klassinen whip effect<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

    Maksimaalinen nopeus syntyy energiaa siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4<\/strong>, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4 tuottamalla.  <\/p>\n\n\n\n

    Tarvitseeko golfari kovan kyykyn ja maastavedon? Mit\u00e4 tutkimus oikeasti sanoo<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

    Golfissa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein v\u00e4itteeseen: \u201cHuipputason pelaajilla on kova kyykky, maastaveto ja penkki \u2013 siksi niiden pit\u00e4\u00e4 olla kunnossa.\u201d<\/em> Ajatus ei ole sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta sellaisenaan se on liian yksinkertainen.<\/p>\n\n\n\n

    Kysymys ei ole siit\u00e4, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 golfarin olla vahva<\/strong>, vaan siit\u00e4, mit\u00e4 varten voimaa tuotetaan, miten sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja sovelletaan<\/strong>. Suuremmassa roolissa on rotaatiovoima, ajoitus (kineettinen ketju) ja nopeus.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Golfly\u00f6nnin tehokkuus ei riipu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka paljon voimaa tuotetaan, vaan siit\u00e4, milloin ja miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 motoriset yksik\u00f6t aktivoituvat<\/strong>. Optimaalinen suoritus syntyy hermostollisesti ajoitetusta voimantuotosta, jossa kineettinen ketju toimii ilman energiavuotoja. Golf- swing on karkeasti 2- vaiheinen downswing, jossa energia siirtyy eri segmenttien v\u00e4lill\u00e4, ja t\u00e4ss\u00e4 nimenomaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oikea ajoitus eli sekvensointi.<\/p>\n\n\n\n

    Voimaharjoittelu toimii, mutta ei yksin riit\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

    Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 tukee sit\u00e4, ett\u00e4 voimaharjoittelu parantaa golf-suoritusta<\/strong>. Se lis\u00e4\u00e4 mailanp\u00e4\u00e4n nopeutta ja voi kasvattaa ly\u00f6ntipituutta. Vaikutus on kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n maltillinen. Toisin sanoen voima auttaa, mutta se ei yksin selit\u00e4 huipputasoa. Huipulla tosin pienetkin seikat voivat olla ratkaisevia. \u00a0Jos kuitenkin maksimaalinen voima olisi ratkaiseva tekij\u00e4, vahvimmat nostajat olisivat my\u00f6s pisimm\u00e4lle ly\u00f6vi\u00e4 golfareita. N\u00e4in yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.<\/p>\n\n\n\n

    Voima on vasta l\u00e4ht\u00f6kohta, ja nopeus ratkaisee<\/strong> onnistumisen. Golfly\u00f6nti on eritt\u00e4in nopea suoritus, ja esim. downswing kest\u00e4\u00e4 noin puoli sekuntia. Kyse ei siis ole siit\u00e4, kuinka paljon voimaa pystyt tuottamaan, vaan kuinka nopeasti tuotat sen ja miss\u00e4 vaiheessa liikett\u00e4. Siksi pelkk\u00e4 maksimivoiman kehitt\u00e4minen ei riit\u00e4, vaan tarvitaan kyky muuntaa voima nopeudeksi. Kyykky ja maastaveto voivat olla hyvi\u00e4 pohjan rakentajia, mutta r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vyys on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ja rotaatio sek\u00e4 kontrolli kriittisimpi\u00e4 suorituksessa. Sali ja golf range- harjoittelu olisikin optimaalisinta yhdist\u00e4\u00e4 sopivaksi kokonaisuudeksi, jossa saliharjoittelu paitsi tukee golg-suoritusta, my\u00f6s toimii kehoa huoltavana ja loukkaantumisia sek\u00e4 rasitusvammoja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n\u00e4 toimenpiteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Golfari ei siis tarvitse vain enemm\u00e4n voimaa, vaan paremmin ajoitettua voimaa<\/strong>. Tehokas svingi ei ole maksimaalinen lihassupistus, vaan se on oikean lihaksen supistus oikeaan aikaan ja oikealla voimalla. Agonistien aktivaatio ja antagonistien hermostollinen s\u00e4\u00e4tely (esimerkiksi reciprokaalinen inhibitio sek\u00e4 tarvittaessa yhteisaktivaatio) mahdollistavat tehokkaan ja kontrolloidun liikkeen. Esimerkkin\u00e4 agonisti-antagonistilihaksista voisi mainita esim. hauislihas-ojentajalihas. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa sujuvan liikkeen, maksimaalisen nopeuden ja energiatehokkuuden. Golfly\u00f6nnin tehokkuus ei riipu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka paljon voimaa tuotetaan, vaan siit\u00e4, milloin ja miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 motoriset yksik\u00f6t aktivoituvat. Optimaalinen suoritus syntyy hermostollisesti ajoitetusta voimantuotosta, jossa kineettinen ketju toimii ilman energiavuotoja.<\/p>\n\n\n\n

    Kuten jo aiemmin on mainittu, golf-swing ei ole vain voimantuottoa, vaan se on aikakriittinen motorinen ohjelma<\/strong>. Motoristen yksik\u00f6iden rekrytointi ja hermostollinen s\u00e4\u00e4tely mukautuvat liikkeen eri vaiheiden vaatimuksiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa mm. sit\u00e4, ett\u00e4 lantio aktivoituu ennen yl\u00e4vartaloa ja energia siirtyy viiveell\u00e4 segmentist\u00e4 toiseen (v\u00e4h\u00e4n kuin \u201cwhip effect\u201d). Paras suoritus EI siis ole maksimaalinen aktivaatio, vaan optimaalinen ajoitus. Ei siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kortikaalinen eksitabiliteetti, vaan inhibitiot, ajoitusikkunat ja sensorinen palaute yhdess\u00e4 tekee svingist\u00e4 optimaalisen.<\/p>\n\n\n\n

    Pit\u00e4isik\u00f6 golfarin tehd\u00e4 kyykky\u00e4 ja maastavetoa? Kyll\u00e4, mutta oikeasta syyst\u00e4. Ei liikett\u00e4 itseisarvona, vaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alavartalon voimantuottoa ja kyky\u00e4 tuottaa voimaa maasta. Ne eiv\u00e4t saisi olla siis tavoite itsess\u00e4\u00e4n. Jos harjoittelu j\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, jotain olennaista puuttuu. Harjoittelun tulokset tulisi osata my\u00f6s siirt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/strong>, muutoin voimaharjoittelusta tulee itseisarvo, joka ei hy\u00f6dyt\u00e4 svingin tehostamisessa.<\/p>\n\n\n\n

    Golfly\u00f6nti ei ole maksimaalisen voimantuoton suoritus, vaan hermostollisesti ajoitettu <\/strong>tapahtuma, jossa motoristen yksik\u00f6iden aktivaatio ja inhibitio mahdollistavat energian siirtymisen kineettisess\u00e4 ketjussa ilman h\u00e4vi\u00f6it\u00e4 (Golfin biomekaniikka, osa 1<\/a>). <\/p>\n\n\n\n

    Voiman jakautuminen ja momentit svingin aikana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

    Liiallinen maksimaalisen voiman korostaminen voi jopa h\u00e4irit\u00e4 liikkeen ajoitusta, jos hermosto oppii tuottamaan voimaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan suhteessa liikesekvenssiin. Golf- svingiss\u00e4 syntyy kulmakiihtyvyytt\u00e4<\/strong>, jolloin mukaan tulee my\u00f6s inertia. Liike on siis dynaaminen, jolloin luonnollisesti momentti muuttuu liikkeen mukana.\u00a0 Momenttia voidaan tarkastella joko lantio-, olka- tai rannenivelen kautta. Momenttivarsi on tietysti eri jokaisessa <\/strong>n\u00e4ist\u00e4 samaan aikaan svingin aikaan. Alaraajojen ja maan v\u00e4linen vuorovaikutus tuottaa merkitt\u00e4vi\u00e4 voimia ja momentteja, jotka mahdollistavat rotaation k\u00e4ynnistymisen ja energian siirtymisen kineettisess\u00e4 ketjussa.<\/p>\n\n\n\n

    Lihas ei vain tasapainota, vaan my\u00f6s kiihdytt\u00e4\u00e4 eri segmenttej\u00e4. Jokainen segmentti toimii vipuna seuraavalle segmentille, kuten edellisess\u00e4 kirjoituksessani jo mainitsin (kineettinen ketju- linkki t\u00e4h\u00e4n): jalat \u2192 lantio \u2192 vartalo \u2192 olkap\u00e4\u00e4 \u2192 kyyn\u00e4rnivel \u2192 ranne \u2192 maila. Jokainen vaihe my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 kulmanopeutta ja kasvattaa momenttia seuraavaan segmenttiin. Kineettinen ketju selitt\u00e4\u00e4 sen, miksi voima ei synny k\u00e4siss\u00e4. <\/strong>Jokainen segmentti toimii seuraavalle \u201ckuormana\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokaisessa niveless\u00e4 tapahtuu sama ilmi\u00f6 eli ulkoinen momentti (segmentin inertia + maila) ja sis\u00e4inen momentti (lihakset). Tehokas svingi syntyy, kun n\u00e4m\u00e4 momentit ajoittuvat oikein ja energia siirtyy segmentilt\u00e4 toiselle.<\/p>\n\n\n\n

    Momenttivarsi golfissa noudattaa yleisi\u00e4 periaatteita eli mit\u00e4 pidempi momenttivarsi \u2192 sit\u00e4 suurempi momentti (jos voima sama). T\u00e4h\u00e4n puolestaan vaikuttaa mm. mailan pituus ja vapautuksen ajoitus. Mailan pituudesta puhuttaessa pidempi maila aiheuttaa suuremman momentin<\/strong>, mik\u00e4 johtaa suurempaan potentiaaliseen nopeuteen. Mutta t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 siihen liittyy my\u00f6s suurempi hitaus, mik\u00e4 tekee liikkeest\u00e4 vaikeamman hallita. Vapautuksen ajoituksesta puhuttaessa voidaan asettaa vastakkain ns. early release ja late release. Kun rannekulma s\u00e4ilyy, mailan massakeskipiste pysyy l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4, mist\u00e4 seuraa pienempi momenttivarsi alussa. Vapautuksessa puolestaan momenttivarsi kasvaa nopeasti, mist\u00e4 seuraa huippunopeus. Pidempi maila voi kasvattaa momenttivartta ja mahdollistaa suuremman mailanp\u00e4\u00e4n lineaarisen nopeuden, mutta samalla se my\u00f6s kasvattaa hitausmomenttia ja voi vaikeuttaa hallintaa.<\/p>\n\n\n\n

    Svingin vipuvarret ja momentit noudattavat periaatteessa samaa kaavaa kuin sama periaate kuin esim. kuntosalilla. Jos olet joskus tarkastellut kyyn\u00e4rnivelen toimintaa hauisk\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, olet jo ymm\u00e4rt\u00e4nyt golf-svingin perustan: ulkoinen kuorma<\/strong> (esim. k\u00e4sipaino tai golf-maila), sis\u00e4inen voima<\/strong> (lihakset) ja momenttivarret <\/strong>m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t tarvittavan voiman. Keskeinen periaate on siis, ett\u00e4 mit\u00e4 pidempi momenttivarsi, sit\u00e4 suurempi momentti samalla voimalla. Golf-svingiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole staattinen tilanne, vaan momenttivarret muuttuvat jatkuvasti liikkeen aikana. Momenttivarren muuttuminen onkin svingin ydin. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4, mutta usein v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rretyist\u00e4 asioista on momenttivarren muuttuminen. Momenttivarsi ei ole sama kuin mailan pituus, vaan se on et\u00e4isyys nivelen rotaatioakselista voiman vaikutussuoran perpendikulaarille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 downswingin alussa (ns. lag) momenttivarsi on pienempi, release-vaiheessa momenttivarsi kasvaa nopeasti ja juuri ennen osumaa momenttivarsi on suurimmillaan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa nopeuden kasvun ja tehokkaan energian siirron<\/p>\n\n\n\n

    Golf-svingin aikana mailaan kohdistuu keskihakuisia voimia (suuntautuen py\u00f6rimisliikkeen keskustaan), jotka mahdollistavat py\u00f6rimisliikkeen s\u00e4ilymisen. Varsinainen energia tuotetaan lihasten ja segmenttien koordinoidulla toiminnalla<\/strong>. Py\u00f6riv\u00e4ss\u00e4 koordinaatistossa pelaaja voi kokea t\u00e4t\u00e4 vastaan ulosp\u00e4in suuntautuvan keskipakoisen n\u00e4enn\u00e4isvoiman. Kun maila on sivulla suhteessa olkaniveleen, momenttivarsi on suuri ja voimat tuottavat enemm\u00e4n v\u00e4\u00e4nt\u00f6momenttia. Kun maila on suoraan olkanivelen alla tai yl\u00e4puolella, momenttivarsi on pieni tai nolla. Mailanp\u00e4\u00e4n lineaarinen nopeus voi kasvaa s\u00e4teen kasvaessa, jos kulmanopeus pysyy samana (v=\u03c9r), mutta nopeuden kasvu ei johdu keskihakuvoimasta itsest\u00e4\u00e4n vaan pelaajan tuottamasta energiasta ja liikkeen kineettisest\u00e4 ketjusta. N\u00e4in my\u00f6s voimat k\u00e4siss\u00e4 ja ranteissa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t, jolloin ranteet ja kyyn\u00e4rvarsi kuormittuvat paljon enemm\u00e4n kuin paino antaisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Siksi golfissa optimaalinen svingi ei ole vain \u201cmahdollisimman suuri s\u00e4de\u201d, vaan tasapaino s\u00e4teen, rytmin, vapautuksen ja kulmanopeuden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Jos siis haluat lis\u00e4\u00e4 tehoa ly\u00f6ntiin, lis\u00e4\u00e4 momenttivartta oikeaan aikaan (esim. rannekulman s\u00e4ilytt\u00e4minen). Mik\u00e4li haluat hallintaa, pienenn\u00e4 momenttivartta (esim. lyhyempi backswing tai kontrolloitu release). Jos taas haluat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuormitusta, v\u00e4lt\u00e4 tilanteita, joissa suuri voima + pitk\u00e4 momenttivarsi + suuri nopeus = maksimaalinen kuormitus.  Toisin sanoen lyhyesti: muuttuva momenttivarsi + kulmakiihtyvyys + ketjutettu liike \u2192 maksimaalinen nopeus ja voima.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Miksi kuormitus sitten kasvaa niin suureksi? Golf-svingiss\u00e4 kuormitus ei synny pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mailan painosta, vaan erityisesti kulmakiihtyvyydest\u00e4<\/strong> ja keskihakuisista voimista<\/strong>. Kun mailan nopeus kasvaa ja s\u00e4de pitenee, voimat erityisesti ranteessa ja olkap\u00e4\u00e4ss\u00e4 kasvavat merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tekniikka vaikuttaa suoraan kuormitukseen, v\u00e4\u00e4r\u00e4 ajoitus lis\u00e4\u00e4 loukkaantumisriski\u00e4, voiman vaikutus muuttuu koko ajan geometrisesti, (ei vain kulman mukaan) ja siksi my\u00f6s nivelen kuormitus ei seuraa suoraan nivelkulmaa, vaan voimalinjan suhdetta siihen. \u00a0Motorinen aivokuori ei n\u00e4e nivelkulmia sin\u00e4ns\u00e4, vaan sensorinen j\u00e4rjestelm\u00e4 (proprioseptio, lihassukkulat, Golgin j\u00e4nne-elimet) v\u00e4litt\u00e4\u00e4 jatkuvasti tietoa voimasta, j\u00e4nnityksest\u00e4 ja muutoksista eli hermosto reagoi enemm\u00e4n siihen, mit\u00e4 momentti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tekee, ei siihen milt\u00e4 asento n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mekaaninen todellisuus (momenttivarsi muuttuu jatkuvasti) ja neuraalinen ohjaus (M1 eli primaarinen motorinen aivokuori<\/a> + proprioseptiivinen palaute <\/a>mukauttaa outputia siihen) toimivat siis yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Golf ei ole yksitt\u00e4isen lihasryhm\u00e4n ja maksimaalisen voiman tuoton suoritus, vaan ajoitettu voimantuoton suoritus<\/strong> ja kineettinen ketju. Se on ketjutettu liike, jossa voima l\u00e4htee maasta, siirtyy alavartalon kautta lantioon, jatkuu keskivartalon kautta yl\u00e4vartaloon ja lopulta mailaan.  T\u00e4ss\u00e4 ketjussa jokainen lenkki vaikuttaa lopputulokseen. Jos jokin osa tuottaa voimaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan tai ei pysty siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 eteenp\u00e4in, energiaa h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Optimaalinen ly\u00f6nti siis vaatii oikean aktivaatioj\u00e4rjestyksen, oikean ajoituksen ja sen, ett\u00e4 voima siirtyy segmentist\u00e4 toiseen ilman h\u00e4vi\u00f6it\u00e4<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Voima ei synny pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lihaksissa.<\/strong>
    Seuraavassa osassa menn\u00e4\u00e4n viel\u00e4 syvemm\u00e4lle: mit\u00e4 tapahtuu motorisella aivokuorella, miten inhibitio vaikuttaa liikkeeseen ja miksi kaikki voima ei koskaan realisoidu ly\u00f6ntiin.<\/p>\n\n\n\n


    T\u00e4m\u00e4 erottaa hyv\u00e4n harjoittelun huipputasosta.<\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

    Fletcher, I. M. & Hartwell, M. (2004). Effect of an 8-week combined weights and plyometrics training program on golf drive performance. Journal of Strength and Conditioning Research, 18(1), 59\u201362.<\/p>\n\n\n\n

    Hamill, J., Knutzen, K. M., & Derrick, T. R. (2022). Biomechanical Basis of Human Movement (5th ed.). Wolters Kluwer.<\/p>\n\n\n\n

    McGinnis, P. M. (2013). Biomechanics of Sport and Exercise (3rd ed.). Human Kinetics.<\/p>\n\n\n\n

    McLean, J. (1992). The X-factor and the golf swing. Golf Magazine.<\/p>\n\n\n\n

    Nordin, M., & Frankel, V. H. (toim.\/eds.). (2012). Basic Biomechanics of the Musculoskeletal System (4th ed.). Wolters Kluwer \/ Lippincott Williams & Wilkins.<\/p>\n\n\n\n

    Kwon, Y. H., Como, C., Singhal, K., et al. (2013). Effects of pelvis\u2013torso separation on golf swing kinematics. Sports Biomechanics, 12(4), 347\u2013360.<\/p>\n\n\n\n

    Jorgensen, T. P. (1970). On the dynamics of the swing of a golf club. American Journal of Physics, 38(5), 644\u2013651.<\/p>\n\n\n\n

    Nesbit, S. M. & Serrano, M. (2005). Work and power analysis of the golf swing. Journal of Sports Science and Medicine, 4(4), 520\u2013533.<\/p>\n\n\n\n

    Enoka, R. M. & Duchateau, J. (2017). Rate coding and the control of muscle force. Cold Spring Harbor Perspectives in Medicine, 7(10).<\/p>\n\n\n\n

    Sherrington, C. S. (1906). The Integrative Action of the Nervous System.<\/p>\n\n\n\n

    Proske, U. & Gandevia, S. C. (2012). The proprioceptive senses: Their roles in signaling body shape, body position and movement. Physiological Reviews, 92(4), 1651\u20131697.<\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Hermostollinen s\u00e4\u00e4tely Golfly\u00f6nti ei ole maksimaalisen voimantuoton suoritus, vaan hermostollisesti ajoitettu tapahtuma, jossa motoristen yksik\u00f6iden aktivaatio ja inhibitio mahdollistavat tehokkaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"Uusi blogikirjoitus golfin biomekaniikasta- osa, julkaistu!","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[212],"tags":[115,224,247,246,254,82],"class_list":["post-316","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-treenitieto","tag-biomekaniikka","tag-golf","tag-golf-biomrkaniikka","tag-golf-liikkuvuus","tag-golf-tekniikka","tag-harjoittelu"],"jetpack_publicize_connections":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=316"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":320,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions\/320"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/fitmia.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}